Klaavola säilyi saman suvun omistuksessa 300 vuotta

Klaavolan tila mainitaan historiankirjoissa jo 1600-luvulla. Aikonaan suuri ja varakas maatila toimi pitkään rusthollina eli ratsutilana. Tila kestitsi matkaajia tarjoten näille yösijan, levänneen ratsun sekä ruokaa ja juomaa. Lisäksi Klaavolassa viljeltiin ja pidettiin eläimiä.

Klaavola sai nimensä 1620-luvulla tilaa asuttaneen Klaus Markunpojan mukaan. Myöhemmin (1744) tila jaettii veljesten kesken kahtia ja viereiselle tontille rakennettiin myös toinen näyttävä hirsitalo nimeltään Klaavo.

Tilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1700-1800-lukujen taitteessa. Alunperin mansardikattoista paritupaa myöhemmin laajennettiin useaan otteeseen ja kattotyyppi vaihdettiin harjakatoksi. Myös ikkunoiden paikkoja on ajan saatossa vaihdeltu ja avokuistista tehty lasiveranta.

1970-luvulla tyhjilleen jäänyttä Klaavolaa kunnostettiin Tuusulan kunnan toimesta 1980-luvun alussa. Nyt muutama vuosikymmen myöhemmin oli Trähusin vuoro parannella talovanhusta taas ehommaksi. Klaavolan alimmat hirret kengitettiin ja tienpuoleisen päädyn lautaverhoilu uusittiin. Lisäksi rakennus maalattiin pellavaöljymaalilla kauttaaltaan.

Klaavolan päätylaudoituksen alta paljastui historiaa valottava todiste: puuhun kaiverrettu vuosiluku 1844. Museotoimi riemastui löydöstä ja kaiverrus päätettiin jättään näkyviin. Pienet pyöreät ikkunanreiät kätkimme laudoituksen alle piiloon kuten aiemminkin oli tehty. Vuorilautojen välistä löytyneelle vispilälle emme ihan suoraan keksineet selitystä. Klaavolassa vieraillut suvun perillinen tiesi kertoa, että keittiötyöt oli aikoinaan tehty sellaisella tohinalla että maidot roiskuivat kirnutessa pitkin seiniä kun emännillä oli kiirus päästä vapaa-ajan viettoon. Liekö siis ihme jos samassa lentää vispiläkin seinän…sisään?!

Kolmeen vuosisataan mahtuu monenmoisia käänteitä. Sotien aikaan rakennukset saivat huutia ja karjaa ryöstettiin. Venäläinen varuskuntakin tulla tupsahti Klaavolan maille – aivan päärakennuksen kylkeen. Silti naurua on aina riittänyt. Hevoskärryillä on rallattu niin että reki on kaatunut. Tuvassa on poltettu viinaa, jota on tarjoiltu rusthollin vieraille. Klaavolassa on synnytty ja kuoltu, sieltä on karattu merille ja takaisin maata viljelemään. Historiaan on jäänyt myös Klaavolassa syntynyt arvostettu taidemaalari, jonka viulunsoitto verannalla kuului aina Tuusulanjärvelle asti. Eläimistä erikoisimpana mainitaan pula-aikana hillittömäksi kasvanut 350-kiloinen jättisika.

Värikkäistä vaiheistaan Klaavola on selvinnyt varsin hyvässä kunnossa. Perikunnan toiveissa oli että tila säilyy museona kertomassa tuleville sukupolville tarinoita maaseudun työstä ja elämästä. Pienen päivitystyön ansiosta Klaavolan päärakennus on taas komea ja terve, kuten reilu 200-vuotiaan kuuluukin olla.

 

Klaavolan kotiseutumuseo (Klaavolantie 3, Tuusula) on avoinna ma-pe klo 9–16.

1.7.2017
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone


Thomas Noreila, Founder, CEO
thomas.noreila@/hemtravlig
+358 40 705 1572

Ota yhteyttä